Vamlasin historia

Nais- ja yhdistysaktivisti Vera Hjelt perusti ystävineen vuonna 1889 Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen. Tästä alkoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön historia.

Raajarikkoisten Auttamisyhdistyksen tavoitteena oli avata liikuntavammaisille oma koulu ja sairashuone, ja mahdollisuuksien mukaan hankkia heille työpaikkoja ja parantaa heidän vammojaan.

Yhdistys avasi Raajarikkoisten työkoulun Helsingin Vironkadulle, josta se siirtyi Helsingin Kallioon vuonna 1897. Koulutusta annettiin esimerkiksi puusepäntöissä, veistossa, koritöissä, suutarin- ja räätälintöissä ja kirjan sitomisessa.

Vuonna 1900 koulun yhteyteen avattiin ortopedinen poliklinikka. Pari vuotta myöhemmin sen rinnalle perustettiin lastenkoti. Tavoitteena oli auttaa yhä nuorempia, 2-14-vuotiaita lapsia. Ortopedisen klinikan ja sairaalan työtä jatkoi vuonna 1942 perustettu Invalidisäätiö.

Raajarikkojen koulusäätiö 1948

Raajarikkoisten Auttamisyhdistys lakkautettiin vuonna 1948, ja tilalle perustettiin Raajarikkoisten Koulusäätiö. Nimenvaihdoksella säätiö halusi korostaa toimintansa luonnetta. Invalidihuoltolain myötä koulutuksesta on tullut lakisääteistä, ja sodanjälkeisessä Suomessa oli tarve erottautua sotainvalideista.

Säätiön koulu muutti vuonna 1952 Ruskeasuolle, Invalidisäätiötä vastapäätä. Vuonna 1971 säätiön nimi ajanmukaistettiin Lapsi-invalidien Koulusäätiöksi. Viisi vuotta myöhemmin 1976 säätiö avasi palveluasuntolan Itä-Pasilaan. Sen avulla voitiin helpottaa Ruskeasuolta valmistuneiden vaikeavammaisten nuorten jatko-opintoja. Säätiön asumispalvelutoiminta siirtyi 1982 Itä-Pasilasta Katajanokalle.

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi 1987

Säätiön perustama Ruskeasuon koulu siirtyi valtiolle vuonna 1986. Vuonna 1987 säätiö muutti nimensä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi. Samalla muutettiin säätiön sääntöjä. Tehtäväksi määriteltiin tukea liikuntavammaisia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään erilaisin tukipalveluin, ja edistää alan kehittymistä koulutuksen, tutkimuksen ja tiedottamisen avulla.

VALTAVA-lain myötä palveluasuntolat oli hyväksytty valtakunnallisten palveluiden tuottajien joukkoon, mikä turvasi niiden toiminnan. Vuonna 1988 voimaan astui uusi vammaispalvelulaki, joka loi edellytyksiä asumispalvelujen kehittämiseen.

1990-luvulla säätiön toiminnassa korostui lasten kuntoutuksen kehittäminen sekä lasten ja heidän perheidensä vuorovaikutuksen tukeminen.

2000-luku: vaikuttamista, kehittämistoimintaa ja muutoksia palvelutuottaja-roolissa

2000-luvulla säätiö ryhtyi edistämään vaikeavammaisten työllistymistä. Vuonna 2004 Vamlas toi Saksasta Suomeen IMBA/Melba työkyvyn arvioinnin menetelmän. Työllisyyshankkeissa säätiö on kehittänyt mm. työn muotoilun Ratko-mallin, jonka avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja. Esteettömän rekrytoinnin tietopankki esteetonrekrytointi.fi avattiin keväällä 2019, ja samoihin aikoihin säätiö sai STEA:lta ensimmäisen kohdennetun toiminta-avustuksensa vammaisten nuorten työllisyyden edistämiseen (Nuoret ja työelämä). Työllistämisen työkalujen hyödyntämiseen sekä esteettömyyteen, työnantajayhteistyöhön ja monimuotoisuuteen tarjotaan myös koulutusta ja konsultointia.

Vuonna 2008 Vamlas ryhtyi koordinoimaan YTRY:n (nyk. Mukana-verkosto), pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempien yhteistyöryhmän toimintaa.

Vuosina 2012-2014 säätiö järjesti kansainvälisiä kesäleirejä vammaisille lapsille, ja useana vuonna on järjestetty kotimaisia lastenleirejä.

Lapsi- ja perhehankkeessa luotu Kiikku -vauvaperhetyön menetelmä on mukana STM:n Kasvun tuki -portaalissa, johon on kerätty vaikuttavia työmuotoja ammattilaisten käyttöön. Menetelmä on edelleen käytössä.

2010- ja 2020-luvuilla säätiö on keskittynyt vaikuttamiseen ja hankkeissa tehtävään kehittämistoimintaan.

Tammikuussa 2025 Vamlasin asumispalvelut siirtyivät Validia Oy:lle.

Säätiö tekee edelleen kehittämis- ja koulutustyötä vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi sekä vammaisten nuorten koulutuksen ja työllistymisen tukemiseksi. Asumispalvelutoiminnan myynnin jälkeen Vamlas on uudistanut strategiansa ja kehittänyt edelleen uusia kohtaavaa työtä tekeville suunnattuja koulutuksia. Asiakkaitamme ovat niin yritykset, kunnat, hyvinvointialueet kuin toiset järjestöt.

Uuden mission mukaisesti Vamlas auttaa ja kehittää ratkaisuja, joilla lisätään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksia. Tavoitetta tukevat myös vuosittain myönnettävät stipendit ja apurahat.

Sadan vuoden takaiset tavoitteet vammaisten ihmisten toimijuuden ja tasavertaisesta osallisuuden kehittämiseksi ovat yhä ajankohtaisia Vamlasin toiminnassa.

Vamlasin pitkä historia lyhyesti

• 1889 Raajarikkoisten auttamisyhdistys perustettiin.
• Raajarikkoisten työkoulu avattiin.
• 1900 Ortopedinen poliklinikka avattiin.
• 1902 Lastenkoti perustettiin.
• 1942 Invalidisäätiö perustettiin jatkamaan sairaalan työtä.
• 1948 Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen tilalle perustettiin Raajarikkoisten koulusäätiö.
• 1952 Säätiön koulu muutti Ruskeasuolle.
• 1971 Säätiön nimi muutettiin Lapsi-invalidien Koulusäätiöksi.
• 1976 Säätiö avasi palveluasuntolan Itä-Pasilaan.
• 1982 Säätiön asumispalvelu siirtyi Katajanokalle.
• 1986 Ruskeasuon koulu siirtyi valtiolle.
• 1987 Säätiö muutti nimensä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiöksi.
• 2004 Säätiö toi Suomeen IMBA/Melba työkyvyn arviointimenetelmän Saksasta.
• 2008 Säätiö ryhtyi koordinoimaan YTRY-verkostoa (nykyään Mukana-verkosto)
• 2008 Asumispalvelut siirtyivät HOASin taloon Lauttasaareen.
• 2014 Säätiö kehitti työn muotoilun Ratko-menetelmän.
• 2014 Säätiö lähti asiantuntijakumppaniksi Vastuulliseen kesäduunikampanjaan.
• 2016 Säätiön ETU-hanke sai Työ- ja elinkeinoministeriön kannustuspalkinnon vammaisten lasten perheiden hyväksi tekemästään kotouttamistyöstä.
• 2019 Vamlas sai STEA:lta ensimmäisen kohdennetun toiminta-avustuksensa vammaisten nuorten työllisyyden edistämiseen (Nuoret ja työelämä -toiminta).
• 2025 Säätiön asumispalvelut siirtyivät Validia Oy:lle.
• 2026 Uusi strategia & säätiön toimisto muutti Helsingissä Invalidiliiton tiloihin.